Investoinnit liikenneinfraan ovat panostuksia tulevaisuuteen

Suomi ja EU sekä liikennehankkeet

Investoinnit liikenneinfraan ovat panostuksia tulevaisuuteen. Liikenneväylien kunto ja liikenteen sujuvuus ovat välttämättömyyksiä maamme elinkeinoelämälle ja Suomen kilpailukyvylle, sanoi Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Päivi Wood kertoessaan liikenteen ja elinkeinoelämän suunnitelmista ja näkymistä EU:ssa ja Suomessa NestorPartnersin kansainvälisen valiokunnan tilaisuudessa 15.1.2020 Helsingissä.

Liikenneväylien merkitystä havainnollistaa se, että Suomen vientiteollisuuden vaikutus suoraan ja välillisesti on yli 46 prosenttia maamme bruttokansantuotteesta.

Usein suunnitelmat ovat liian lyhytjänteisiä ja aluekohtaisia. Kotimaisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman avulla saadaan tarvittavia pitkäjänteisiä linjauksia ja jatkuvuutta. 

Kuitenkin entistä enemmän Suomeen vaikuttaa EU. Esimerkiksi Vihreän kehityksen (Green deal) ohjelmalla tulee olemaan suuri vaikutus mm liikenteeseen ja liikennevälineisiin sekä hiili- ja ilmastotoimenpiteisiin ja sitä kautta kaikkiin EU:n kansalaisiin.

Euroopan ilmastosopimuksen keskeisenä tavoitteena on mobilisoida yhteiskunnan kaikki toimijat vähähiilisyyden tavoitteen edistämiseen. Lainsäädäntöohjauksen ohella tavoitteena on saada elinkeinoelämä, alueelliset toimijat, kansalaisjärjestöt, teollisuus ja koulut mukaan hiilineutraaliuden tukemiseen.

Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on ennen kaikkea taloudellisen kasvun strategia. Suomessa on runsaasti puhtaan teknologian osaamista ja kykyä tuottaa ratkaisuja, jotka tulee hyödyntää täysimääräisesti, sanoo Päivi Wood.

Suomenkin tulisi omata jatkuvasti hyvä valmius rahoituksen hankkimiseen hankkeisiin. Tällöin tulisi osata vaikuttaa nykyistä enemmän EU-hankkeisiin ja ohjelmiin ja myös siten turvata nykyistä suurempi rahoitus hankkeisiimme.

Suomen lähellä on Rail Baltica, joka on eräs EU:n ja alueen valtioiden megahanke. Noin 900 kilometrin pituinen uusi nopean liikenteen junayhteys rakennetaan Virosta Latvian ja Liettuan kautta Puolaan. Kustannusarvio on nyt 5.8 mrd euroa ja EU maksaa siitä valtaosan. Hanke ei riipu mahdollisesta Helsingin-Tallinnan tunnelista, mutta tietysti hyvä yhteys  Suomesta olisi monen toiveissa. Rakentaminen on alkanut, mutta vuosia kuluu ennenkuin junat kulkevat.

Keskustelu tilaisuudessa oli vilkas ja esillä oli aiheita kotimaisista tie- ja raideyhteyksistä, satamaruuhkista ja neuvottelutaidoista alkaen aina Suomen EU- puheenjohtajuuskauteen ja hylättyihin teollisuushankkeisiin asti.